Sulan maan aika
Sunnuntaita! Viikonloppu on melkein loppu, mutta vielä olisi vähän hommia. Hommia on tehtykin, ei sen puoleen. Kirjoittamaan en päässyt vasta kun tänään muutaman raakatekstisivun verran, mutta muuten olen esimerkiksi hakannut halkoja ja heittänyt talviturkin ja saunonut ja kuunnellut lintuja. Ja lukenut! Lukutahtini on reipastunut viime aikoina ja viime viikolla sain loppuun Kähkösen Graniittimiehen ja tänään lopetin Enorannan Painajaisten lintukodon. Hyviä kirjoja. Seuraavana varmaan lisää Enorantaa tai sitten jotain keskeneräistä, joka kummittelee keskeneräisyydellään, mutta en tiedä, kummitteleeko tarpeeksi isosti – Enoranta vie todennäköisesti voiton seuraavan luettavan kisassa.
Viikonloppu oli aika kiva. Toivottavasti ensi viikostakin tulee. Tässä välissä aion kuitenkin nukkua tukevat yöunet ja koska minulla on vielä hommia tekemättä, on vissiin parasta tarttua töihin eikä näpytellä konetta, jotta pääsen joskus nukkumaankin.
Kun tulin tänä iltana viikonlopunvietosta kotiin, ulkona tuoksui kevät. Ihan oikea kevät. Keväällä on niin jännää, kun tuoksut alkavat taas – talvi tuoksuu paljon vähemmän kuin sulan maan aika.
