Huoleton on hevoseton mies
Joinain öinä sitä nukkuu enemmän ja joinain vähemmän. Joinain päivinä on väsynyt ja joinain ei. En ole huoleton, mutta toisaalta, en ole hevosetonkaan. On asioita, jotka kannattelevat. Niin kuin se, että mustarastas laulaa ikkunasta sisään. Eikä mikään ole niin huonosti, ettenkö voisi ilahtua mustarastaasta, vaikka kaikki ei olekaan täydellisen autuasta. Sekä – että, ei joko – tai. Se on varmaan ihan hyvä. Että on asioita monella suunnalla ja itse seisoo niiden keskellä ja tasapainoilee.
Tänään sanat valuvat hitaasti. Mustarastas on paljon nopeampi. Mietin jokaista kirjainta tai ainakin jokaista sanaa tai lausetta. Hidas ilta täynnä ajatuksia. Moni niistä jää sykkyrälle, eikä koskaan avaudu.
Koivu kukkii vielä, mutta otan silti ikkunoista sisään iltailmaa. Pitää saada viileyttä sisälle, vaikka siitepöly tuleekin samalla. Olen vähän alistunut: en usko, että pystyn pitämään koivua kokonaan ulkona, vaikka mitä tekisin, joten sama kai se sitten tuulettaa välillä vähän ja saada viileämpi yö. Sekä – että, ei joko – tai. Kun tulin töistä, aurinkoisella taivaalla oli kuu. Siitä tuli talvinen olo ja kuitenkin puut ovat aivan vihreitä. Sekä – että.
Related Posts
Comments on this post
2 CommentsComments are closed.
Än
Juuri tänään haluaisin olla hevoseton. Ja huoleton.