Siivoussunnuntai
Tämän päivän kirjoitustyöt on tehty ja olo on kuin kissalla. Kirjoitan iltapäivällä vielä vähän raakatekstiä, jos ehdin, mutta seuraavaksi on ihan pakko siivota. Olen onnistunut välttelemään kodinhoidollisia toimenpiteitä vedoten milloin kiireeseen ja milloin liikaan kuumuuteen, mutta tänään otan rätin käteen ja imurin viereen. Eikä sillä, siivoaminen on kivaa, kun sen saa tehdä näin: silloin kun on aikaa, ulkona viileä tuuli, joka pöyhii vaahteroiden latvuksia ja pilvistä huolimatta on kirkasta, eikä aurinko hehkuta sisätiloja kuumiksi.
Sitten kun olen siivonnut, teen ruokaa ja sitten voisin lukea. Kate Atkinsonin Elämä elämältä on yhä kesken ja haluaisin lukea sen loppuun. Koukuttava kirja, kaikkine elämineen. Atkinsonin jälkeen en tiedä, mihin tartun. Ehkä Jouko Sirolan uusimpaan (Palanneiden vuoksi) tai Pohjolan Lintu pieni -romaaniin. Ja ainahan tuo Cormac McCarthy houkuttaa, mutta ehkä Matka toiseen maailmaan pitää jättää kesälomalle. Luulen, että se vaatii intensiivisen lukujakson. Mutta nyt lukumietinnät pois ja siivouskaappi auki. Ehkä sieltä lehahtaa ilmoille muutakin kuin pesuaineen tuoksu ja imurin letku – käsillä tekeminen nostaa usein tarinat pintaan.
