Äänimerkki
Jestas, miten sitkeä flunssa. Olen menossa siinä perinteisessä tuberkuloosivaiheessa, eli yskin keuhkojani pihalle ja olo on lähinnä sellainen, että haluaisin maata parantolan parvekkeella lepotuolissa vilttiin käärittynä ja joku saisi tuoda minulle tervehdyttävää kanakeittoa tai jotain. Tai siis oikeasti haluaisin olla terve ja olla ulkona – sää näyttää ihanalta: kosteaa, viileää, pilvistä. Ehkä se johtuu tästä taudista, mutta viime päivien sadepäivät ovat olleet ihania. On aina niin tympeä sairastaa, jos ulkona on suunnilleen kesän paras päivä, joten sade ja tuuli ja kostea ilma ovat olleet ihania. Eipähän tunnu, että menee kesä hukkaan ja siihen, että makaa peittojen alla ja voi huonosti. No, kunhan tämä tauti tästä tokenee, niin sitten taas jaksaa, aurinkoa ja lämmintäkin. Mutta että, täällä ollaan, vaikka olenkin ollut hiljaa.
