Tänään kävin iltaa
Tänään oli bussilla töihin -aamu. Olen ruvennut kirjoittamaan noissa aamubusseissa. Käsialasta tulee kamalaa, mutta sain tänäänkin suherrettua kolme sivua raakatekstiä. Se teki hyvää. Etenkin kun jostain syystä pystyn kirjoittamaan paikallisbussissa. En ole koskaan oikein pystynyt lukemaan autossa, en tavallisessa enkä linja-autossa minuuttia tai paria pidempään. Joskus kokeilin myös virkkaamista pitkänmatkanbussissa. Siitäkin tuli paha olo. Ehkä olen kuitenkin siedättynyt vanhemmiten, tai jotain, mutta aamubussissa pystyn kirjoittamaan ilman että alkaa etoa ja se on hyvä juttu.
Kävin tänään katsomassa valokuvataidetta. Se oli monella tapaa valaisevaa. Myös siltä kantilta, että tajusin taas kerran, kuinka paljon hyvä ripustus ja näyttelyn rakentaminen merkitsevät. Ne antavat kuville raamit, kuvaannollisesti. Ainakin minun mielestäni. Asiantuntijahan en ole. Mutta valokuvia oli silti hyvä katsella. Ylipäätään pitäisi keskittyä muuhunkin taiteeseen kuin kirjallisuuteen. Etenkin kuvataide on melkein aina jotenkin ravitsevaa ja koskettaa samoja, mutta silti eri osia minussa kuin kirjallisuus.
Iltaa kohden on alkanut tuulla. Kahdeksan aikaan jo melkein nukahdin. Luulen, että yritän ajoissa sänkyyn. Oletteko muuten huomanneet, että toistan itseäni tässä asiassa? Aina vain yritän ajoissa nukkumaan. Puolet blogikirjoituksistani sisältävät ajatuksen siitä, että pitäisi mennä tai olisi jo pitänyt mennä nukkumaan. Puhun nukkumisesta hämmentävän paljon, ottaen huomioon, että kuitenkin nukun. Yleensä jopa ihan sopivasti. Tosin viime aikoina en, koska juhannusta ennen ollut flunssa sekoitti unirytmini ihan kokonaan ja kesä on edesauttanut sen pysymistä sekaisena. Valoisuus ja se, että asioita tapahtuu myöhään illalla.
Related Posts
Comments on this post
8 Comments-
Totta, E.K., kirjoitan aina ennemmin tai myöhemmin illalla blogiin, ehkä se selittää osan nukkumisjutuista :D.
Minäkään en olisi voinut ennen kuvitellakaan, että pystyn tekemään bussissa muuta kuin katselemaan maisemia tai nukkumaan. Muistan, että on tullut epämääräisesti paha olo joskus kännykän näpräämisestäkin. Nykyään kännykkän räpeltäminen ja juttujen lukeminen sieltä on ihan ok, ja samoin tuo kirjoittaminen. Mutta en kyllä tiedä yhtään päteekö tuo toleranssini pitkänmatkanbusseihin, vai onko vain paikallisliikenteen ominaisuus :). Silloin kun Pendolinot tulivat, en pystynyt lukemaan junassakaan, jos juna sattui olemaan Pendolino, kun niissä tulee sitä sivusuunnassa tapahtuvaa heijausliiketta – enkä usko, että pystyn lukemaan vieläkään Pendolinossa, ei sen puoleen. Mystisiä juttuja.
-
Miten tuo raakatekstin kirjoittaminen sinulla toimii? Olen tätä miettinyt jo tosi pitkään. Voisitko joskus kirjoittaa tästä ihan oman postauksen?
-
Toinen mikä kiinnostaa kanssa on se, miten sinun henkilökohtainen luonne ja persoona näkyy tavassasi kirjoittaa. Tarkoitan lähinnä sitä, että mikä yhteys em. asioilla on vaikkapa tuotteliaisuuteen tai ylipäätään siihen, että kirjasi julkaistaan.
Tästäkin postaustoive. Luulen, että toisiakin saattaisi kiinnostaa nämä.
-
Niin ja sori kun olen niin töks töks ja epätäsmällinen. Minua kiinnostaa se miten raakateksti ihan konkreettisesti toimii? Millaista raakatekstisi on? Millä tavoin työskentelytapasi kuvastaa luonteenlaatuasi? Millä tavoin se on yhteydessä siihen että olet päässyt tavoitteeseesi? Miten kauan sinulta kului aikaa löytää oikea rytmi? Koetko olevasi yhtä tuon rytmin kanssa? Kuulostaako oudoilta kysymyksiltä? Luonteesta/persoonasta ei tarvitse kertoa mitään liian henkilökohtaista… Voit niiden sijaan puhua taidoista tai vahvuuksista, jos ylipäätään haluat kertoa mitään. Tällaisia on esimerkkinä vaikkapa johdonmukaisuus ja tavoitteellisuus (mitkä sinulla selkeästi on ).
Jokainen pääsee maaliin eri keinoin ja sun tarina on kiehtova, siksi haluaisin kuulla siitä lisää.
-
Hei KM ja kiva kun kommentoit :). En yhtään ajatellut kysymyksiäsi ”töks töks”:einä :D. Koitan kirjoitella piakkoin oman postauksensa noista raakatekstiasioista – kysymyksesi ovat selviä, mutta katsotaan, miten epämääräisen vastauskirjoituksen saan aikaiseksi, noista asioista kun on joskus vaikea sanoa mitään täysin yksiselitteistä :). Yritän kuitenkin ja toivottavasti saat vastauksen sitten bloggauksestani, Mutta siis kiitos kommenteista ja palaan ehdottomasti aiheeseen!
Comments are closed.
E.K.
Ehkä nukkumisesta puhuminen johtuu vain siitä että kirjoitat näitä iltaisin. Kyllä sitä kuka tahansa jo kahdeksan jälkeen miettii unta 🙂
Kadehdittava ominaisuus tuo aamubussissa kirjoittaminen. En pysty samaan, en edes lukemaan.