Ompelua
Jos eilen oli silityspäivä, niin tänään oli ompelupäivä. Minulla on yksi vaate, jossa on pieni (?) tekovika: saumoissa käytetty lanka tuppaa katkeilemaan pesukoneessa. Eli saumoja pitää entrata joka pesun jälkeen. Jostain kumman syystä käytän sitä vaatetta ihan tosi harvoin… Mutta nyt se on taas käyttökunnossa, eikä siihen mennytkään kuin reilu tunti, kun ompelin saumojen ongelmakohtia käsin. Huokaus. Saa nähdä kauanko kärsivällisyyteni riittää ennen kuin hermo menee tuohon ainaiseen ompeluun. Tai sitten pitää ottaa selville, kenellä lähipiirissä olisi saumuri ja millä saumurin omistajan saisi lahjottua varmistamaan kaikki saumat kertaalleen.
Kuu on sirpillä tänään ja sirpin kärjet näyttävät neulanteräviltä. Kuu on kallellaan oranssiin päin ja taivas siniseen, vaaleanpunaiseen, keltaiseen. On kaunista. Kävin kävelemässä ja ilta ei kylmennyt auringon laskiessa ollenkaan pahasti.
Olen nähnyt outoja unia. Ainakin luulen niin. En muista niitä kovin hyvin, mutta minulla on tunne, että outoja on ollut ja tehty ja nähty pitkin öitä.
Olen ajatellut viime syksyä. Siitä on nyt kymmentä päivää vajaa vuosi, kun sain Atenasta sähköpostia, että he haluaisivat tehdä käsikirjoituksesta kirjan syksyn 2016 ohjelmaan. Siitä on vuosi, kun itkin onnesta kolme päivää putkeen. On ollut sellainen olo, että olenpa minä onnekas. Että ihan yhtä hyvin vaaka olisi voinut kallistua toiseen suuntaan taas kerran. Vuoden ajan minun elämäni on ollut erilaista – ja ei, tietenkään mikään ei ole muuttunut, ulkoisesti siis, eikä se, mikä on tärkeää elämässä, eivätkä huolet, mutta silti on muuttunut niin kauhean paljon pääni sisällä ja vielä on jäljelläkin sitä muuttumista, jokainen päivä, jokainen opittu asia muuttaa lisää. Enkä minä ole muuttunut, minä olen minä, ihan samanlainen kuin aina, mutta olen minä silti vähän muuttunut.
Kuu on painunut matalalle sillä aikaa, kun olen kirjoittanut tätä. Nyt sirppi on vähän pienempi ja aivan punainen, valoisan punainen ja hipoo kaupungin kattoja.
Related Posts
Comments on this post
2 Comments-
Joo, aika riipivä kikka tuo huonolaatuinen lanka! Jospa nyt hetkeen ei tarvitsisi taas ommella.
Comments are closed.
KM
Olin ammoisina aikoina apulaisena ompelimossa. Tosi laadukkaissakin vaatteissa käytetään tahallaan huonoa lankaa. Ei tietenkään siellä ompelimossa. Opin vaan siellä tuon asian, että jos halutaan vauhdittaa hajoamisprosessia käytetään huonoa, hapertuvaa lankaa. Vaatetta ostaessa kannattaa katsoa ompeletta, vahvan langan kyllä tunnistaa. Se kyllä taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus nykyisin. Ikävä homma!