Voita Kolme syytä elää :)! – ja vähän muistakin asioista
Jos et ole jo tykännyt facebookissa kirjailijasivustani, niin käy tykkäämässä nyt ja kommentoi samalla tämänpäiväistä päivitystäni – ensi sunnuntaina arvon kaikkien fb-sivuistani tykänneiden ja päivitystä kommentoineiden kesken yhden kappaleen Kolmea syytä elää. Eli mahdollisuus saada hyvää luettavaa marraskuun pimeisiin iltoihin – tai mikä ettei voittaja voisi antaa kirjaa jollekin läheiselleen joululahjaksikin! Omistuskirjoitus on luvassa ja siihen saa toivoa mitä haluaa, tai sitten voitokas ihminen voi pyytää kirjan ihan ilman kirjoituksia, ihan miten vaan. Ja Kolme syytä elää on muuten ihan loistava joululahjakirja mummille, äidille, isälle, siskolle, veljelle, tädille ja kummille :). Että vink vink vaan :). Fb-sivuilleni pääsee paitsi tuosta ylläolevasta linkistä, myös näitten sivujeni etusivulla olevasta sinisestä f-painikkeesta. Niin ja arvontaan on aikaa osallistua 20.11.2016 klo 12 asti!
Ja mitä muuta kuin kirja-arvontoja? Kiirettä. Olen kyllä lukenut, iltaisin sängyssä, lähinnä Gail Carrigeria eli ei-niin-vakavaa-vaan-erittäin-ihanan-viihteellistä steampunkia. Oikeaa lohtulukemista. En ole ehtinyt kirjoittaa enkä blogata viikkoon, niin kuin joku on ehkä ehtinyt huomata. Ai miksen ole? Minun viiden viikon syyslomani loppui viikko sitten. Palasin viime maanantaina töihin ja töihinpaluu ja iltariennot ovat syöneet kaiken ajan niin, että ei ole ollut ylimääräisiä aikoja edes niihin tärkeisiin asioihin. Toivon, että nyt alkavalla viikolla ehdin kirjoittaa edes vähän. Tekisi niin hyvää tavoitella taas sanoja.
On ollut ihanan lumista ja ihanan talvi. Se taisi loppua nyt. Lämpötila on nollassa ja lumi tiivistyy tiivistymistään ja loskaantuu loskaantumistaan. Harmi. Minä tykkään talvesta. Tykkään pakkasesta ja lumesta paljon enemmän kuin vesisateesta, kurasta ja loskasta, joista moni talvi on tehty täällä Helsingissä. Kovasti toivon, että talvi tulisi takaisin. Mieluummin pakkanen kuin vesisade vaakasuoraan ja lämpötila +2. Silloin kylmä on kosteaa kylmää, joka menee luihin ja ytimiin ja jäädyttää kaiken. Brr. No, tulee mitä tulee, vastaan se otetaan, kun ei muutakaan voi. Ja ainahan voi kuvitella. Kuvitella aamulla, että kun avaa verhot, niin kaupunki on valkea ja hiljainen. Voi kuvitella hetken aikaa, vaikka tietäisi, ettei se ole totta.
