Sunnuntaita
Tänä viikonloppuna olen kirjoittanut joulukortit. Ne odottavat enää postittamista. Olen myös ostanut yhden joululahjan. Ja tehnyt loppuun toisen kirjakuuseni. Seuraavaksi ripustan pyykit kuivumaan ja sitten alan myllätä vähän kaappeja: pitäisi löytää muutama vanha kirjoitusvihko ja käydä niitä vähän läpi. Harvoin tulee tehtyä sellaista, mutta nyt pitäisi. Mietin vaan, että mihin kaikkialle olen laittanut täysinäisiä kirjoitusvihkoja. Niitä on yhdessä senkissä ja myös vaatekaapin lattialla, mutta minulla on sellainen olo, että niitä on vielä jossain muuallakin – en vain muista että missä. No, ainakin tiedän, mitä teen tänä iltana :D. Ja juu, pientä tilanpuutetta ehkä: kirjat eivät mahdu hyllyyn ja täysinäisiä kirjoitusvihkoja on ties missä. Pieni suursiivo ja järkeistäminen voisi olla paikallaan :).
Tänään oli ihana ilma, aurinko paistoi ja oli pakkasta. Siinä auringonpaisteessa kyllä mietin taas kerran, että tämä pimeä ei haittaa minua. Ei sitten yhtään. Kymmenen päivän päästä on talvipäivänseisaus ja sen jälkeen alkaa päivä pidetä. En ole vielä niin kyllästynyt pimeään, että kaipaisin päivän pitenemistä. Ajatus valon lisääntymisestä tuntuu itse asiassa vähän nihkeältä – mielikuvissani uusi valo on kirkasta ja kovaa ja armotonta. Pimeys ja hämärä sen sijaan ovat pehmeitä ja turvallisia ja tunnelmallisia. Ihan kiva se varmasti on, sitten kun päivä alkaa pidetä, mutta tällä hetkellä olen hyvin tyytyväinen siihen, ettei se hetki ole vielä tässä :).
