Putki ja pää
Olen kirjoittanut viitenä peräkkäisenä päivänä. Harvinaisen pitkä putki päällä näin työviikoksi. Tänään ei olisi yhtään jaksanut. Niska on jumissa ja päätä särkee. Sain aikaiseksi kaksi sivua. Vähän kerrallaan. Mutta ei enää. Aikaa kai olisi, kello on vasta vähän yli kahdeksan, mutta en vain jaksa enää, en mitenkään. Päätä särkee ja pyykit pitää ripustaa ja ajattelin ottaa jotain iltapalaa, se olisi varmaan ihan hyvä asia. En ajattele kirjoittamaani, ettei ala tuntua, että kaikki, mitä kirjoitan, on huonoa. Pitää muistaa, että kaikesta on kirjoitettava aina ensimmäinen versio ja että ensimmäinen versio on aina huono ja ilman sitä ensimmäistä versiota ei ole mitään, mitä voisi muokata paremmaksi.
Ensi maanantaina on vapaapäivä. Jospa silloin olisi jaksamista ja kykenemistä enemmän. Jospa silloin laatukin olisi parempi kun pääsee tuoreilla aivoilla hommiin.
Tänään on jäljellä enää nukkuminen. Ensi viikonloppuna käännetään kelloja. Yksi tunti vähemmän unta. Olisin ihan tyytyväinen siihen, että kellot saisivat olla samassa ajassa kesät talvet, koska minullakin on sama pää kesät talvet.
Related Posts
Comments on this post
2 Comments-
Aina ne putket joskus loppuu ;), mutta sitten voi onneksi aloittaa uuden :). Kirjoitustsemppiä sinulle!
Comments are closed.
E.K.
”ensimmäinen versio on aina huono ja ilman sitä ensimmäistä versiota ei ole mitään, mitä voisi muokata paremmaksi.”
Täysin samaa mieltä tuon lauseen kanssa!
Kirjoitusputki kuulosti antoisalta. Harmi, että tänään oli nihkeää.