Eespäin
Haluan kirjoittaa kirjoittaa kirjoittaa. Olen saanut nyt esilukijoiden kommentit kässäriin ja haluaisin vain uppoutua Haittaan ja kirjoittaa sen maailman parhaaksi :D. Tiesin kyllä jo etukäteen, että tämä vaihe tulee eteen: kirjoitusvapaa on ohi, päivät menevät töissä ja olisi hirveä hinku tekstin pariin. Seuraava mahdollisuus – ei, enpäs vannokaan, että seuraava mahdollisuus on vasta ensi viikolla. Seuraava mahdollisuus keskittyä tekstiin pidempään on vasta ensi viikolla joku ilta, mutta ainahan minulla on kirjoitusvihko ja kynä ja ne kaikki pienet hetket, joita jokaisessa päivässä on paljon ja joiden aikana voi saada ties mitä, kun ottaa kynän käteen.
Esilukijoiden kommentit olivat rohkaisevia. Tiedän itsekin, ettei teksti ole vielä valmis, mutta nyt tiedän entistä selvemmin, mitä pitää tehdä ja mihin suuntaan pitää matkata. Parasta kuitenkin oli, että ne asiat, joiden toimimista olin jännittänyt eniten, eivät saaneet sapiskaa. Että vaikka ollaan kesken, toivoa on silti ja suunta on oikea. Nyt sitten vaan hommiin. Päivät menevät töissä, mutta toisaalta, eihän se mitään uutta ole. Tämän osaan tai ainakin tätä olen tehnyt ennenkin: töiden jälkeenkin voi kirjoittaa, vaikka se onkin hankalampaa kuin silloin, kun saa keskittyä kirjoittamiseen kokopäiväisesti. Joten tässä sitä mennään taas – polku on olemassa ja siitä vaan töppöstä toisen eteen :).
