Synkeää
Asioilla on taipumus kasaantua. Sekä hyvillä että huonoilla. Tämä vuosi on ollut tähän asti huonojen asioiden kasaantumista. Toivon, että tilanne ehtisi vielä kääntyä tässä syksyn aikana, mutta jos rehellisiä ollaan, niin en usko, että kääntyy. Tulee raskas syksy. On jo raskas syksy. Asiat menevät huonosti useammalla kuin yhdellä osa-alueella. Ei voi minkään. Pitää odottaa ja uskoa siihen, että jossain vaiheessa alkaa tuulla eri suunnasta. Toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin. Olisi kiva, jos pahoja asioita tasapainottaisi kasa hyviä asioita, mutta koska elämä ei ole reilua, ja tasapaino on vain jotain, mitä me itse kaipaamme, maailmankaikkeus ei niinkään (tällaisen mittakaavan asioissa, ehkä jossain planeettojen ja galaksien tasolla kyllä), asiat voivat mennä ihan miten tahansa. Ei ole mitään huonojen asioiden mittaa, joka tulisi täyteen ja maailmankaikkeus toteaisi, että ookoo, tuolle ihmiselle seuraavaksi hyviä juttuja, pahoja on ollut jo niin paljon.
Kyllä, olen synkeä. Ei, absoluuttisen kaikki ei ole mennyt huonosti, mutta ihan tarpeeksi moni asia kuitenkin. Ja on olemassa ihan mukaviakin asioita, joita voisin tänään tehdä, mutta en jaksa.
Pilvien välistä näkyy ihan aavistus sinustä taivasta. Kelpaisi minullekin. Paljo sininen taivas kelpaisi. Sitä odotellessa sitkutetaan eteenpäin.
