Vaihtuvaa
Vuosi on hyvä lopettaa kirjoittamalla. Sain puolet kässäristä käytyä läpi. En tiuhalla kammalla, mutta kumminkin. Rakennetta rukkasin. Aina vaan rakennetta. Olen joskus novellinkirjoitusaikoinani saanut palautetta, että minulla on hyvä rakenteen taju. Ei päde romaanikässäreihin, ei tosiaankaan. Rakenne on aina yhtä palapeliä, tilkkutäkkiä ja pasianssia. Ettei olisi löysää. Että olisi loogista, muttei arvattavaa, että jännite säilyisi olemassa. Toivon, että saan tämän versio kutosen johonkin kuosiin vielä tämän viikon aikana. Ei siihen tarvita paljon aikaa, kunhan vain voin keskittyä kunnolla. Se on usein tässä vaiheessa niin: lyhyessäkin ajassa saa aikaan. Ja sitten toisaalta, kovin pitkään en ehkä enää osaa yksin. Tarvitsisin kustannustoimittajan. Tarvitsisin kustannussopimuksen. No, jätetään se ensi vuoden huoleksi.
Hyvää vuodenvaihdetta!
