Tänään
Ajattelin blogata. Istuin pitkään kone sylissä, enkä keksinyt mitään sanottavaa. Saunan lauteilla maatessa minulla oli kyllä jotain sanoja, mutta ne hävisivät. Ne olivat samoja sanoja kuin aina. Ehkä hikoilin ne saunassa ulos ihohuokosistani, ehkä ne valuivat pesuveden mukana suihkun lattiakaivoon.
Ulkona tulee pimeä. Yöt eivät ole enää valoisia tai edes puolittaista, harmaata hämärää. Ilta tulee ja on pimeä. Vuodet toistavat itseään. Silti se tuntuu aina uudelta. On ollut tuulinen päivä, melkein syksyinen, mutta tuuli on lämmin.
Syksy tulee. Sanat tulevat. Lehtiä tippuu puista.
