Hiljaksiin
Näen jo unia toisesta kirjasta, vaikka se tulee ulos vasta ensi syksynä. Ensimmäinen painajainen on jo nähty :D. Huomaan kyllä, että kirja pyörii mielessä ihan valveillakin. Olen saanut kustannustoimittajalta alkusyksystä kirjoittamani version kommentit ja olen alkanut varovasti jo muokata kässäriä. Olen myös lukenut yllättävän paljon. Venla Saalon Kukkia maan alla, Hannele Mikaela Taivassalon Lopussa minun pitäisi kuolla, Meri Luttisen Myrskynsilmä (F-ehdokkaana, ja ihan syystä), Francesca Hornakin Viikko on pitkä aika, Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet, vielä jotain, mitä en muista. Nyt on kesken Emma Puikkosen Lupaus. Saa nähdä taukoaako lukeminen nyt, kun pitäisi alkaa taas kirjoittaa – yleensä ne eivät mahdu kulkemaan ihan rinnakkain.
Päivät ovat harmaita ja välillä aurinkoisia. Olo on ollut välillä yhtä matalalla kuin aurinkokin, mutta tänään on tuntunut paremmalta. Syykin selvisi: tartuin kynään ja kirjoitusvihkoon.
