Lupaus
Tänään olen palannut käsikirjoituksen pariin. Kuukauden tauko kässäristä on tehnyt hyvää, mutta kyllä teki hyvää taas kirjoittaakin. Olen saanut edistettyä tänään useampaa kohtaa ja huomenna pitää lukea taas läpi viimeisimmät kustannustoimittajan kommentit ja alkaa arvioida, mihin pitää vielä panostaa erityisesti.
On satanut lunta ja se on ihanaa. Säätiedotus antaa ymmärtää, että sää jatkuisi kylmänä ja luntakin sataisi lisää. Kunpa! Haluaisin talven. Jos en saa metriä lunta, niin edes sen verran ja niin pitkäksi aikaa, että voi puhua talvesta. Että tuntuisi talvelta, eikä siltä, että lumisade on vahinko.
Kirjoittaminen väsyttää ja piristää yhtä aikaa ja eri tavalla kuin muut asiat. Eilen illalla uni antoi odottaa itseään ja kelluin unen ja valveen rajalla olematta hereillä ilman että kuinkaan nukuin. Toivottavasti ensi yönä olen kuin uppotukki. Nyt lähden vielä ulos kävelemään, kun kerran voi tehdä talvisen iltakävelyn.
