Lauantai
Eilen ja tänään olen kirjoitellut yhtä kolumnia, rauhallisesti ja mietiskellen. Eilen kävelin vieraassa ympäristössä iltakävelyn, näin kotikaupungista alueen, jota en ollut ennen nähnyt. Tänään sytytin kynttilän, istun työhuoneessani ja ajattelen sanoja.
Hyvästä yöstä oli arvio Kotiliedessä. Ilahduin tosi paljon. Ei ole itsestäänselvää, että kirjasta kirjoitetaan ja se noteerataan – oli sitten kyse sanomalehdestä, aikakauslehdestä, blogikirjoituksesta tai Instagram-postauksesta. Aina, kun Hyvä yö huomioidaan, se tuntuu hyvältä. Olen paitsi tyytyväinen tavallaan omasta puolestani, myös tosi tyytyväinen kirjan puolesta – Hyvä yö on minulle tärkeä kirja ja toivon, että se saa lukijoita. Toivon sekä Nannan että Tyynen puolesta, että he tulevat luetuiksi ja nähdyiksi ja kuulluiksi molemmat.
Ulkona on pimeää. Huomenna haluan reippaalle kävelylenkille metsän halki kulkeville kävelyteille. Tänään saatan mennä ajoissa sänkyyn ja aloittaa seuraavan kirjan. Viime yönä valvoin vähän liian pitkään Emma Puikkosen Mustan peilin kanssa (tyylikäs kirja! tyylikäs, mutta koskettava, lukekaa!) ja ajattelin, että jos tänään menen aiemmin sänkyyn, ehdin lukea pitkään ja nukahtaa silti kohtuulliseen aikaan. Ainahan sitä saa yrittää.
