Mainos
Olen tänäänkin puuhannut töiden jälkeen yhtä sun toista, sekä kivoja juttuja että velvollisuusjuttuja, ja seuraavaksi aion kirjoittaa. Edes vähän. Edes pikkuriikkisen. Edes kymmenen minuuttia, sillä kirjoittaminen parsii, korjaa, tekee ehjemmäksi, lohduttaa, kannattelee, vapauttaa, silittää sielua. Joten: edes kymmenen minuuttia, edes vähän.
Ensi viikolla on naistenpäivä. Siis tiistaina 8.3. Silloin teen tismalleen saman asian kuin naistenpäivänä vuonna 2017. Esiinnyn Imatran kirjastossa ja puhun kirjastani :). Hauskaa, että esiintymiset sattuivat samoille päivämäärille, vaikka vuosia on välissä viisi. Kirjailijavierailun mainos on täällä, ja jos olet lähistöllä, niin tule ihmeessä kuuntelemaan klo 17! En yhtään tiedä, minkä verran kuulijoita tulee, vaikka koronarajoitukset onkin purettu, ja toivon, että enemmän kuin yksi! Jo kirjastonkin puolesta – on nimittäin hienoa, että kirjastot järjestävät tällaisia tilaisuuksia – sekä kirjailijan että kuulijoiden kannalta ja kyllä, olen ollut siis molemmissa rooleissa, niin esiintymässä kuin nauttimassa kirjapuheesta kun joku toinen kirjailija on esiintynyt. Kiitos kirjastoille, siis! Ja ensi viikon tiistaina 8.3. klo 17 Imatran kirjastossa! Tiedossa puhetta Hyvästä yöstä ja kirjailijuudesta.
