Pitkästä aikaa
Flunssaa pukkaa. Olin ajatellut, että kirjoittaisin tänä viikonloppuna, mutta taitaa jäädä haaveeksi. Taas näitä outoja tauteja: en joudu juurikaan niistämään, kurkun karheus on vain aavistus silloin tällöin, mutta on lämpöä ja väsyttää – eilen nukuin iltapäivällä kolmen tunnin päiväunet (eli siis käytännössä koko iltapäivän) ja sain ihan hyvin unta illalla… No, tätä nyt sitten kestää jonkun aikaa ja sitten ollaan taas kuosissa. Hankalinta on, ettei juuri mitään jaksa tehdä – luen vähän aikaa ja sitten taas lopetan ja tuijotan ikkunasta ulos ja ihmettelen säätä. Tänään on ollut jo kolme sinnikästä, sakeaa lumipyryä, vaikka kello on vasta kymmenen. Nyt yrittää paistaa aurinko jo toiseen otteeseen. Kohta ilma on varmaan taas valkoinen lumesta.
Kaipaan kevättä. Luen puutarhalehtiä ja kukkakirjoja ja kaipaan kevättä. Viime vuonna tähän aikaan viimeinenkin luminokare suli takapihalta pois. Nyt etupihan kolattu lumikasa on vielä yli metrin korkuinen ja takapihalla lumipeite kattaa melkein koko pihan aivan aurinkoisinta kohtaa lukuunottamatta – tosin sekin on uuden lumen peitossa. Tässäkö se ilmastonmuutos nyt taas näkyy, talven kestämisessä tänä vuonna liian pitkään?
Juon oolongia. Ehkä ehdin kirjoittaa pääsiäisenä vähän, jos en tänä viikonloppuna kerran jaksa. Pysykäähän terveinä!
