Tärppäämisestä
Tänään olen tehnyt työpäivän jälkeen kirjoittamiseen liittyviä hommia, vaikka en ole varsinaisesti kirjoittanut. Tai siis olen kirjoittanut, mutta en käsikirjoitusta enkä raakatekstiä, vaan muita, asiallisempia juttuja. Ulkona sataa aina välillä vettä, kevään ensimmäinen vesisade, ja olen kirjoitustöiden lomassa kuunnellut, kuinka sadevesi on lorissut talon kulmalla olevassa rännissä. En ole aikaisemmin huomannut, että rännissä kulkevan veden voi kuulla – eikä sitä ehkä voikaan kuulla aina, vaan pelkästään silloin, kun vettä tulee juuri sopiva määrä sopivalla vauhdilla.
Tuossa kirjoittamiseen liittyvien hommien lomassa laskin huvikseni, montako apurahahakemusta olen tähän mennessä tehnyt ja sitten laskin, mikä prosenttiosuus hakemuksista on tärpännyt. En tiedä, kannattiko laskea, sillä hakemukseni ovat tuottaneet vajaan 2% todennäköisyydellä apurahan, eikä se ole kovin kummoinen toteuma. No, ehkä jonain päivänä tärppää taas – siksipä niitä hakemuksia rustataan, jotta voisi tärpätä.
Katselen työhuoneen ikkunasta ulos – näkyy harmaa sadepilvi ja toisaalta sen sadepilven reuna ja sinistä taivasta sen vieressä. Valo on erikoinen, lämmin ja harmaa samanaikaisesti. Vaikka ulkona on tosi kylmä (kävelin kirjastoon ja takaisin ilman pipoa ja pää meinasi jäätyä), taidan silti käydä vähän pihalla, sillä olen varma, että siellä tuoksuu sateen jäljiltä ihanalta. Sitten otan ehkä iltapalaa ja yritän päästä ajoissa sänkyyn lukemaan- sain pedata tänään sänkyyni uuden peiton ja tyynyn ja oikeasti odotan, että pääsen testaamaan niitä :). Mutta ihan ensin ehkä kirjoitan kuitenkin vähän, Käsin. Ihan vain raakatekstiä. Ihan vain siksi, että se tuntuu hyvältä ja tekee hyvää. Ehkä sitä kirjoittaessa tärppää myöskin.
Related Posts
Comments on this post
2 CommentsComments are closed.
Eeva K.
Onnea apurahan kanssa, toivottavasti tärppää!
”kävelin kirjastoon ja takaisin ilman pipoa ja pää meinasi jäätyä”
Hah, sama juttu. Ulkona näytti niin lämpimältä ja aurinkoiselta, että minä hölmö lähdin liikkeelle ja jätin pipon kotiin. Kaduin sitä koko reissun.