Siksi
Kirjoitan, vaikka en oikein jaksaisi, mutta kun kirjoitan, jaksankin kirjoittaa. Luen hetken aikaa Riitta Jalosen Omat sivut -kirjaa, mutta sitä ei voi lukea kovin paljon kerrallaan, se on niin tiivistä ja paksua.
Kirjoitan, jotta teksti edistyisi, mutta myös siksi, että tuntisin olevani kirjoittaja, kirjailijakin ehkä. Kirjoitan, koska jos en kirjoita, jään tähän, ja haluan mennä vielä paljon eteenpäin.
Aikaisemmin kävin lenkillä – kävelin rivakasti ja kesti ennen kuin jalat alkoivat vertyä ja sulaa ja suostuivat venymään kunnollisiin askeliin asti. Ajattelin kaikenlaista kun kävelin, en enää muista mitä.
Illat ovat pimeitä ja minua varten olisi niin paljon, mutta on tärkeää myös olla tekemättä mitään niistä asioista, mitä voisi tehdä ja etenkin mitä kannattaisi tehdä. Vaikka olen kirjoittanut pitkän listan siitä, mitä haluan, haluan myös olla välillä tavoittelematta mitään. On ihan riittävästi vain olla ja katsella ja olla. Kun tekee välillä sitä, jaksaa taas kirjoittaa.
