Muistutukset
Rooibos jäähtyy kupissa kun kirjoitan, melkein unohdan sen ja sitten juon koko ison kupillisen muutamalla isolla suullisella, haaleaa nestettä. Nukuttaa, mutta olen saanut kirjoitettua taas hiukan, siirrettyä tekstiä vihosta tiedostoon – uudelleenkirjoitettua sitä vihosta tiedostoon. Minulla on haalean rooiboksen lisäksi likaiset lukulasit ja kirjahyllyssä uusi Jane Austen -kirjatuki. Se muistuttaa minua, samalla tavalla, mutta vähän eri asiasta kuin toisen kirjani julkkarilahjaksi saamani Virginia Woolf -riipus. Muistutukset ovat hyviä. Muistutuksia pitää olla. Arki on täynnä kaikenlaista olennaista ja epäolennaista, muistutukset muistuttavat siitä, mitä ja miten ja minua varten. Haluan yksityiskohtia, jotka muodostavat kokonaisuuden, uskottelen itselleni että se tulee onnistumaan, kirjoitin hiukan, se on yhtä paljon kohti tavoitetta, vaikka joutuisinkin myöhemmin kulkemaan takaisinpäin, mutta edestakainenkin matka on matka eteenpäin.
