Piirakka
Perjantai-iltaa! Alkoi tehdä mieli kirjoittaa blogia. Istun olohuoneen sohvalla ja odotan, että valmis piirakkataikina sulaa. Tekosessa on kinkkupiirakkaa huomisillaksi, mutta se, paistanko piirakan tänään vai vasta huomenaamulla, riippuu ihan täysin taikinasta. Ei mitään ihan helpostisulavaa laatua näemmä.
Ulkona on edelleen talvi ja se on ihanaa. Tänään oli selkeästi pakkasta parin lauhemman päivän jälkeen ja lumi on yhä maassa, ja se on ihanaa. Talven kuuluu olla valkoinen ja kylmä.
En ole kirjoittanut enää loppuviikosta, mutta ehkä taas huomenaamulla tai sunnuntaina tai viimeistään itsenäisyyspäivän aamuna. Viime aikoina olen herännyt aamuisin ennen kellon soittoa – joskus viisi minuuttia ennen ja joskus tunnin tai kaksi ennen. On kumma, että tavallisena tiistaiaamuna tai vaikka lauantaiaamunakin, kun makaa sängyssä ja on aivan liian pirteä jatkaakseen unia siihen asti kuin voisi nukkua, ei ole ollenkaan tarpeeksi pirteä noustakseen ja käyttääkseen ylimääräisen tunnin esimerkiksi kirjoittamiseen. Sitä vain makaa sängyssä, painaa silmät kiinni ja yrittää olla ajattelematta mitään, koska uskoo nukahtavansa uudelleen, ja sitten ei nukahda, ja on ihan liian hereillä, mutta ei kuitenkaan jaksa nousta sängystä. Toivon, etten ota näitä aamuheräilyjä tavaksi, sillä mieluummin käytän aamuhetket ihan siihen nukkumiseen.
Raukea olo. Pitää mennä katsomaan kohta piirakkataikinaa, joko se olisi kaulittavassa kunnossa. Toivottavasti, jotta saan piirakan uuniin ja pois uunista ja itseni nukkumaankin jossain vaiheessa. Kauniita ja pitkiä unia kaikille!