Tavoitteita
Eilen satoi lotisten vettä, tänään pilvet ovat korkeammalla ja niiden välistä näkyy välillä sinistä taivasta. Se tuntuu jotenkin hyvältä enteeltä. Istun työhuoneessa kirjoituspöydän ääressä, katselen pihaa, joka on vähän runttuisen näköinen. Jossain tuolla lumikasan alla kyyröttää kukkasipuleita, jotka upotin maahan syksyllä. Ehkä niistä nousee keväällä lehtiä ja kukkia.
En tehnyt uudenvuodenlupauksia taaskaan. Tavoitteita minulla on. Kirjoituspöydän vieressä, kaapin oveen teipattuna, on minun tavoitelistani, joka ei ole mihinkään vuoteen sidottu, mutta johon olen listannut asioita, joita haluan kirjoittamiseen liittyen. Ja tälle vuodelle on tietysti joitain tavoitteita, ja on asioita joiden tiedän toteutuvan, on haaveita.
Niin kuin männäpäiväisessä vuoden 2022 tilinpäätöksessä kerroin, olen saanut apurahan. Sen turvin aloitan aprillipäivänä neljän kuukauden kirjoitusvapaan, sillä työnantaja oli ihanan joustava ja minulle pystyttiin järjestämään neljän kuukauden tauko töistä. Kolmanneksen tästä vuodesta saan siis keskittyä käsikirjoitukseeni. Se tuntuu ihanlta jo näin etukäteenkin.
Toivon osaavani tänä vuonna olla läsnä hetkissä. Yritin miettiä, että miten kuvaisin parhaiten sitä, että haluan nähdä sen, mitä minulla nyt on, vähentää tulevan murehtimista, nähdä hyviä asioita ihan tavallisissa päivissä ja pysähtyä niiden äärelle ja saada niistä sitä, mitä kulloinkin on tarjolla: rauhaa, kiitollisuutta, riemua, ihmetystä, keskittymistä. Ehkä läsnäolo on sana, joka kuvaa parhaiten sitä, mitä toivon.
Käsikirjoituksen suhteen toivon pysyväni tänä vuonna oikeassa suunnassa. Tietenkin toivon, että käsikirjoitus edistyy ja saan apurahavapaan turvin niin valmista kuin mahdollista tässä vaiheessa – ja toivon, että viime syksyn aikana syntynyt luottamus tekstiin kantaa. Tietenkin käsikirjoituksen kanssa tulee vaikeita hetkiä, mutta jos vain jaksaisin luottaa, että suunta on oikea – ja luottaa myös siihen, jos tulee tunne, että suuntaa täytyy korjata.
Apurahavapaa voi parhaimmillaan mahdollistaa sekä läsnäoloa että luottamusta tekstiin. Tuntuu etuoikeutetulta ja luksukselta, että olen saanut apurahan. Tämä on toinen kerta ikinä – ensimmäisen apurahan sain heti esikoisen jälkeen ja se oli kahden kuukauden mittainen. Ennen apurahavapaata tässä on kuitenkin vielä kolme kuukautta aikaa ja toivon, että saan kirjoittavan arjen käyntiin. Viime vuoden lopussa oli niin paljon yhtä ja toista ja varsinkin sitä toista, että en kirjoittanut juuri lainkaan, mutta nyt olen taas valmis työhön.
Tänä vuonna aion myös liikkua. Se nyt vaan on fakta, että jos tekee istumatyötä, liike kroppaan on haettava jostain. Eikä pelkkä hyötyliikunta ja puutarhassa kyykistely auta, pitää olla oikeaa liikettä ja enemmän liikettä. Liikkuminen siis jatkuu. Joulukuun alussa sairastin koronan ja sen jälkimainingeissa tuli pakollinen liikuntatauko ja huomaan sen vaikutukset itsessäni, eli ei tässä muuta kuin takaisin rutiinien pariin.
Yksi tavoite tälle vuodelle on lukeminen. Haluan lukea mahdollisimman paljon niin kauan kuin voin, sillä jossain vaiheessa kässärin kirjoittamista tulee väistämättä se hetki, kun ei enää voi lukea muiden sanoja. Aloitin eilisen puolella uuden kirjan, Paula Nivukosken Mainingin varjot, ja se on siis tämän vuoden ensimmäinen luettava kirja.
Nyt taivaalla on puolet sinistä ja puolet pilvistä, kirjaimellisesti – ikkunasta näkyvä taivas on vasemmalta sininen ja oikealta pilvinen ja raja menee puolivälissä maisemaa. Kunhan pesukone pysähtyy, laitan ulkovaatteet päälle ja menen kävelylle. Ehkä näen auringonkin, kuka tietää.
Related Posts
Comments on this post
2 Comments-
Kiitos, Än, ja sori tämä myöhäinen vastaus! Toivottavasti saat kirjoitusaikaa ja jaksamista lisää <3 ja tämä vuosi on kiltti ja suosiollinen sinulle!
Comments are closed.
Än
Minä en taida uskaltaa edes tavoitteita, lupauksista puhumattakaan. Elämä on niin paljon tuullut kirjoittamista vastaan, ettei parane liikoja odottaa tulevaltakaan. Mutta jotain pientä ajatustyötä olen tehnyt siitä miten ja milloin kirjoitusaikaa saisin lisää. Ja jaksamista, sitä aina.
Mahdottomasti onnea apurahasta! Ihana kevät edessä sulla 🙂