Ensimmäinen päivä
Apurahavapaan ensimmäinen arkipäivä. Lauantai oli oikeasti ensimmäinen päivä, koska vapaa alkoi 1.4. ja sen kunniaksi viipaloin perunoiden lisäksi sormeni vihannesleikkurilla eli tuttavallisemmin mandoliinilla. Oikeasta kädestä, ja olen oikeakätinen. Osumaa otti keskisormi juuri siitä kohtaa, mihin kynä nojaa kirjoittaessa. Piti käydä tikkauttamassa ja sain sormeen kolme tikkiä. ”Siitä on suoraan sanottuna lähtenyt aika iso pala pois”, sanoi sormea ensimmäiseksi katsonut hoitaja. En voinut muuta kuin olla samaa mieltä. Onneksi kävin tikkauttamassa, paranee taatusti paremmin kokoonkursittuna. Ja yllätys yllätys, vamma haittaa yllättävän vähän käsin kirjoittaessa. Pääsiäisen jälkeen saan tikitkin pois. Vamma on siis hidaste, ehkä, ei este lainkaan, paitsi ettei saunaan saa mennä tikkien kanssa.
Tälle päivälle ei sattuneesta (!) syystä ollut kovin paljon tavoitteita. Asioiden hoitamista, pientä taustatutkimuksen tekemistä, kirjastokirjojen palautus. Kävelin myös aurinkoisen lenkin kirjastokäynnin yhteydessä ja olen kirjoittanut muutaman sivun käsin, eli sen verran, että tiedän sen sujuvan. Olen myös juonut teetä, paistanut epäonnistuneita juurisämpylöitä ja ihmetellyt päivän kulkua.
Tiedän, että pääsen toden teolla vauhtiin vasta pääsiäisen jälkeen. Siihen saakka tämä on pehmeää laskua. Tavoite myös on, etten ala tässä vapaan alussa suorittaa kirjoittamista maanisesti. On totuteltava uuteen rytmiin, löydettävä aamurutiinit, ulkoilu- ja liikuntarutiinit, ruuanlaittorutiinit. Kirjanlukurutiinit. Viikonloppuna luin neljä kirjaa loppuun. Siis neljä kirjaa, jotka olivat olleet kesken, osa pitempään, osa lyhyemmän aikaa, mutta lopetin ne kaikki. Teki hyvää saada keskeneräisten pinoa pienemmäksi. Voi olla, että palaan puuhaan tänään, sillä talven aikana olen aloittanut monta kirjaa, mutta niiden lopettaminen on ollut vähän tiukassa, eikä se ole ollut kirjan vika, vaan jaksamisen ja ajankäytön.
Ulkona on yllättävän kylmä. Öisin kipakka pakkanen, joka hädin tuskin lauhtuu nollan yli päivällä. Säätiedotus lupaa lämpenevää. Katsotaan nyt, miten käy. Ehkä se kevät sieltä vähitellen, niin kuin minäkin.
Related Posts
Comments on this post
3 Comments-
Auugh sinun peukalollesi! Tätä on näemmä liikkeellä… Toivottavasti korona nyt ainakin kiertää sinut!
Vähän tämä kirjoitusvapaa tuntuu vaativan laskeutumista tosiaan 🙂 . Sinulle kivaa lomanjatkoa, Än!
-
[…] Hierojalla käynti oli tarpeen – apurahavapaata on menossa kolmas viikko, ja koska viipaloin vapaan ekana päivänä sormeni, ensimmäiset kaksi viikkoa menivät melkein kokonaan ilman salilla käymistä, kun sormea ei […]
Comments are closed.
Än
Tätä näköjään on liikkeellä, itse kuorin palan peukalosta pois kuorimaveitsellä. En kyllä noin pahaa jälkeä saanut aikaan kuin sinä 🙂
Onnellista laskua uuten kirjoitusarkeen, viikon verran voin olla vähän niinkuin hengessä mukana koska loma (ja juuri mr murphy llähetti koronaviruksen tännw päin :D)