Tilinpäätös 2023
En ole blogannut pitkään aikaan, kiitos koko syksyn ja alkutalven jatkuneen flunssakierteen, joka huipentui joulukuussa koronaan, mutta nyt täällä taas, koska on vuoden viimeinen päivä ja haluan tehdä jokavuotisen tilinpäätösbloggauksen! Viime vuoden tilinpäätös löytyy täältä.
Mitä vuosi 2023 sitten toi minulle? Suurimpana asiana isosti iloitun, Kirjailijaliitolta saamani apurahan mahdollistaman apurahavapaan. Kesto: neljä kuukautta. Ne olivat autuaat kuukaudet. Eihän elämä pysähtynyt mihinkään sinä aikana, oli huolia ja murheita, oli iloja, oli paljon tekemistä, mutta oli myös paljon kirjoittamista – niin paljon, että näin jälkikäteen vähän ihmetyttää, että miten sainkin niin paljon aikaan. Ja taas se tuli todistettua, että kun perusta on kunnossa eli kirjoitan paljon, niin, no, perusta on kunnossa.
Apurahavapaalla opin yhtä sun toista ja niistä opeista heränneitä ajatuksia käyn varmasti läpi vielä pitkään. Vaikka apurahavapaa oli maailman ihaninta, se oli kuitenkin vain neljä kuukautta vuodesta – mitä mahtoi tapahtua sinä muuna aikana? Ainakin olen lukenut – en niin paljon, kuin ehkä halusin, mutta aika paljon kuitenkin. Olen saanut luettua monta hyllynlämmittäjää ja monista niistä olen yllättynyt iloisesti. Paljon hyllynlämmittäjiä odottaa vielä lukemistaan, ja ensi vuoden tavoite voisikin olla se, että jatkan hyllynlämmittäjien lukemista.
Luettuja
Olen lukenut kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, fiktion lisäksi hiukan tietokirjoja, enkä ole tänäkään vuonna laskenut lukemiani kirjoja saati että olisin pitänyt niistä jonkinlaista listaa. Vuoden erityisinä lukukokemuksina muistuvat mieleen esimerkiksi Iida Turpeisen Elolliset, J.S. Meresmaan Tytär hämärän, piika pimeän, Petra Rautiaisen Meren muisti, Marika Riikosen Yksin, kiitos ja David Grossmanin Hevonen meni baariin sekä nyt kesken oleva Maggie O’Farrellin Lucrezian muotokuva.
Vuonna 2023
- kirjoitin käsin 490 sivua kirjoitusvihkoihin
- kirjoitin 49 000 sanaa käsikirjoitusta
- sain kolmen esilukijan kommentit käsikirjoituksesta
- olin apurahavapaalla neljä kuukautta
- sain 7 kielteistä apurahapäätöstä
- sain nolla myönteistä apurahapäätöstä
- kirjoitin 25 blogikirjoitusta (enemmän kuin 2022, hyvä hyvä!)
Muuta
Syksyllä 2023 kriiseilin hiukan sen kanssa, että apurahavapaa oli ohi ja yhtäkkiä kirjoittaminen ja arki eivät olleenkaan enää yhtä ja kirjoittajaminä katosi jonnekin ja käsikirjoituskin tuntui olevan umpikujassa. Ajan mittaan umpikujan seiniin ilmestyi esilukijoiden avulla ovia, joista saatoin valita, että mihin suuntaan lähden, mutta kirjoittajaminän avuksi hankin itselleni työnohjausta. Se osoittautui hyväksi keinoksi löytää kirjoittajaminälle työkaluja ja keinoja vahvistaa itseään.
Muut harrastukset
Keväällä minut komennettiin melontakurssille ja kesällä hankin kajakin. En olisi uskonut, että melominen on niin kivaa, mutta se on, ja vaikka välillä uudet paikat ja isojen selkien ylittäminen jännittää, rohkaistun vähitellen kun rutiinia tulee enemmän ja on kiva tietää, että ensi kesänä harjoittelu jatkuu.
